Esikunta- ja huoltokomppanian edustajia

Tää meidän kämppä on ollu serbisotilaiden aikaan varmaan joku kidutushuone.
-    Tossa oli hirvee fleksi tossa katossa missä on toi lämpöjuttu.
-    Saa ruuminhajun muualle.
-    Ei muuten paljon päästä ääntä läpi. Tänne ei oikeestaan tehty minkäänlaista remppaa, ainoostaan matto alle ja seinät maalattiin. Se oli siinä. Kaikki sano aina, kun tultiin tähän koko kämppään, että tähän huoneeseen ei tulla. Loppujen lopuks tää oli kaikist lämpösin ja hiljasin huone. Kiitos tän oven.
-    Sillon kun ammuttiin sillä kookoolla (konekivääri) tos pihalla, niin kaikki muut heräs siihen. Mää heräsin siihen kun joku rupes läimiin tota ovee tossa ja mä menin kattoon, nii jätkät konttaa tossa. “Joku ampuu!”.
-    Joo tossa meiän kämpässä... eihän siinä ollu mitään suojaa. Meikäläinenkin L.T:n kanssa... me nukutaan siinä ikkunan alla. Voi helvetti, kun siihen heräs. Ei mielellään paljon kurkistellu siitä ikkunasta.
-    Se oli hyvä kato, ku M:kin sano mulle, että: ”Herää! Herää!”.”Mitä vittua?”.”Joku ampuu”. No äkkiä, saatana, liivit päälle ja mentiin suoraan tonne...
-    Tässä ei ollu mitään suojaa.
-    Tässä ei ollu mitään. Sitähän mä naureskelinki ittekseni, että tänne vois heittää tosta mitä tahansa sisään. Määhän sanoin siitä kommallekki, muistakko? Tie menee tossa. Joku kännipäinen serbi tosta heittää kranaatin noin vaan... puhuttiin kaikenlaisista turvasuunnitelmista ja ties mistä. Paras oli se kun ne seittemän jätkää Kalasnikovit selässä meni, mää laskin kun ikkunasta morjestelin:”Terve!”. Aina kun meni nukkumaan, niin ajatteli, että aika suora linja olis, jos joku vaan supana (vapaa suomennos: "tosta vaan, puolihuolimattomasti"), että... tump, lossauttaa. Ei minkäännäköstä suojaa.
-    Sel lisäks, että ne kato ampu sillä ärkoolla (rk=rynnäkkökivääri) tossa takana, niin ne ampu pistoolilla tässä tiellä. Kun avattiin toi ulko-ovi ja mentiin tohon ulos haahuileen, niin tultiin äkkiä takasi. Ne oli jotain näitä paikallisia känniveikkoja.
-    Kukahan se oli kun laitto varoiks valot tonne käytävään, kun kato tässäkin oltiin ihan pimeessä. Neljän aikaan yöllä suunnilleen tai jotain, niin kuitenki joku laitto valot tohon. “NYNNE VALOT POIS! PERKELE!”. Hirvee huuto kato...
-    Joo yleinen hämminki. Ja joukkueen auton avaimet oli viestihuollon kontissa, ja auto oli kakkosen vaunun tiellä. Ne kato hyöki tuolta Pasilla vahventaan tätä kulmaa. Ja H. tulee, se oli ihan paniikissa kun se ei tienny mitä se ois tehny. Se pyöri tossa ja huusi, että:”Missä ne on ton auton avaimet?”. Joku huusi, että: ”Kontissa!”.”No missä se kontti on?”.”No tossa noin”.”No missä ne konttiavaimet on?”.”No ne on K:lla, se hoitaa konttia”.”No missä ne konttimiehet on?”. Huutaa kato ihan siis paniikissa.
-    Joo, se oli aivan koomassa.
-    Ollu kyllä Lipseissä (Libanon) aikasemmin, mutta silti kato paniikissa. Me ihmeteltiin, että mitä toi huutaa ja riahuu tossa kato... mut sittehän se loppu, et ei ollu mitään.
-    Joo määki kun ekaks heräsin niihin ekoihin sarjoihin, niin luulin, että se oli ollu unta. Mutta sit kun tuli lisää kun oli jo hereillä, niin... hui, saatana.
-    Meillä on tässä hyvä kato kun tästä pääsee suaraan meidän lähipuolustusasemaan. Oli ykkösen ja kakkosen käivärät käärmeissään kun näki, että jätkät hyppää suoraan sängystä tohon asemaan. Ne joutuu hälytyksen aikana juokseen tuolta toiselta puolelta leiriä tänne.
-    Sillon kun ei ollu näitä Hescoja (suojavalli) vielä rakennettu, niin T. käveli pupsin (pataljoonaupseeri) kanssa sitten tossa pihalla ja lujaan ääneen sano, että:”On hyvin hoidettu nää turvallisuusasiat!”. Mää käännyin ja siihen, että:”Niin niin, miinus yks!”. Sit se kysy, että:”Mitä sä tarkotat sillä miinus yhellä?”. Mää, että:”Näähän on ihan perseestä. Että mikä mikä miinus yks? Että jos arvostelu-asteikko on yhdestä kymmeneen, niin miinus yks”. No joo. Nythän tässä on vallia ympärillä. Kesti kuitenkin aikansa kun valmistu.

Seuraava tarina